Määräaikaiset työsuhteet: uhka vai mahdollisuus?
4.6.2025
Katarina Murto ja Atte Rytkönen Sandberg tekevät, kuten heidän kuuluukin; he ajavat oman viiteryhmänsä etua. Poliitikon tehtävä on pohtia, mikä vaakakupissa painaa eniten. On tärkeää, että lainsäädännössä huomioidaan sekä työntekijän että työnantajan näkökulma, mutta tärkeintä on nähdä Suomen ja suomalaisen etu.
Asioilla on aina kaksi puolta.
Hallitus pyrkii madaltamaan työllistämisen kynnystä tekemällä lievennyksiä määräaikaisten työsuhteiden perusteisiin. Tulevaisuudessa enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen voisi solmia ilman erityistä perustetta, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Nykyisin siihen täytyy olla joku hyväksyttävä syy, kuten sijaisuus.
Muutos on aiheuttanut keskustelua niin työnantajien, työntekijöiden kuin heidän etujärjestöjensä keskuudessa. “OAJ ei voi hyväksyä hallituksen esitystä. Määräaikaiset työsuhteet tuovat epävarmuutta työelämään ja lisäävät raskaussyrjintää.”, totesi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Suomen yrittäjien johtaja Atte Rytkönen Sandbergin mukaan määräaikaisten työsopimusten salliminen nykyistä laajemmin on tärkeää, sillä se laskee työllistämiskynnystä.
Samaan aikaan, kun nyökyttelen OAJ:n Katarina Murron kommentille, näytän peukkua Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandbergille. Murto ja Rytkönen-Sandberg lähestyvät asiaa eri suunnista eikä kumpikaan ole väärässä.
Opettajien määräaikaiset työsuhteet ovat epäoikeudenmukaisia. OAJ on aikanaan päättänyt, että opettajien vuoden palkka jaetaan 12kk, jotta palkattomia kuukausia ei olisi. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajan kuukausipalkka oli aikaisemmin suurempi, mutta loma-ajat palkattomia. Päätöksen jälkeen kuukausipalkka laski, mutta opettajat saavat palkkaa myös oppilaiden lomien ajalta. Määräaikaiset työsuhteet kuitenkin loppuvat useimmiten suvivirteen ja kesät ollaan työttöminä. Määräaikaiset opettajat tekevät 12 kuukauden työt 9 kuukauden palkalla. Millä muulla alalla tämä olisi mahdollista?
Katarina Murto on oikeassa siinäkin, että hallituksen esittämä muutos voi mahdollistaa opettajien määräaikaisten työsopimusten pilkkomisen vielä pienempiin osiin; sen seurauksena opettajat saattavat tulevaisuudessa olla syys- joulu-, ja hiihtolomatkin työttöminä.
Fakta on kuitenkin myös se, että Suomen talous ei voi hyvin ja yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein, talouden elvyttämiskeino on saada työllisyys kasvuun. Liian tiukalla lainsäädännöllä hankaloitamme yrittäjien mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Uuden työntekijän palkkaaminen on aina omalla tavallaan riski, sillä työntekijää palkatessaan työnantaja ei voi olla varma, miten työntekijä tulee työtehtävänsä hoitamaan tai sopeutuuko hän työyhteisöön.
Määräaikainen työsuhde voi olla myös työntekijän toive ja etu. Sen aikana hän voi rauhassa tutustua uuteen työyhteisöön ja työnantajaan ja tehdä päätöksen, haluaako jatkaa kyseisen työnantajan palveluksessa vai ei.
Katarina Murto ja Atte Rytkönen Sandberg tekevät, kuten heidän kuuluukin; he ajavat oman viiteryhmänsä etua. Poliitikon tehtävä on pohtia, mikä vaakakupissa painaa eniten. On tärkeää, että lainsäädännössä huomioidaan sekä työntekijän että työnantajan näkökulma, mutta tärkeintä on nähdä Suomen ja suomalaisen etu.
Lähteet: